Valoo valokuitu kokemuksia

Tässä kirjoituksessa jaan kokemukseni valokuitulaajakaistan tilaamisesta, aktivoinnista ja testaamisesta.

Lähtötilanne

Kun ostimme omakotitaloa, minulle yksi vaatimus oli saada vähintään 1 Gbit/s nettiyhteys. Tämä periaatteessa toteutuikin kun DNA:lta sai kaapeli-TV-verkossa 1 Gbit/s alas ja 100 Mbit/s ylös. Aluksi olinkin varsin tyytyväinen yhteyteen, ja varsinkin kun lähtötasona oli 4G-verkon kautta tullut 100 Mbit/s LTE-yhteys.

Kaapeliverkossa aluksi nopudeksi toteutui n. 750-800 Mbit/s alas ja 70-80 Mbit/s ylös. Jostain syystä nämä nopeudet eivät myöhemmin toteutuneet säännöllisesti, varsinkaan parhaaseen katseluaikaan, vaan nopeudet jäivät 400-600 Mbit/s. Tätäkin merkittävämpänä kaapelimodeemiyhteydessä viive on vaihteleva.

Aiempi operaattorini DNA käyttää verkossaan DOCSIS 3.0 -tekniikkaa. Periaatteessa päätelaitteet ovat uudempia vähintään DOCSIS 3.1 -laitteita, mutta kun keskittimet ovat 3.0 niin uudemmat ominaisuudet jäävät käyttämättä. Erityisesti Low Latency DOCSIS olisi todella merkittävä päivitys, mutta käsittääkseni DNA ei tätä ole syystä tai toisesta ottanut käyttöön.

Cable Labs: Low Latency DOCSIS: Technology Overview

TABLE 1. EVOLUTION OF LATENCY PERFORMANCE IN DOCSIS NETWORKS (ROUND-TRIP TIME IN MILLISECONDS BETWEEN THE CM AND CMTS)

	DOCSIS 3.0 Early Equipment	DOCSIS 3.0 w/ Buffer Control	DOCSIS 3.1 Active Queue Management	Low Latency DOCSIS 3.1
When Idle	~10 ms	~10 ms	~10 ms	~1 ms
Under Load	~1000 ms	~100 ms	~10 ms	~1 ms
99th Percentile	~1000 ms	~100 ms	~100 ms	~1 ms

Vasteaika ja sen vaihteluväli, fping Grafanassa, joulukuu 2023, DNA 400/50M DOCSIS 3.0

Suorituskyky oli näinkin hyvä lähinnä, koska käytin Linux-reitittimessäni CAKE-algoritmia, joka jakaa käytettävissä olevan kaistan tasaisesti kaikkien käyttäjien ja sovellusten kesken. CAKE on noituutta, mutta todella helppo ottaa käyttöön ja muuttaa dramaattisesti suorituskykyä kun käyttäjiä on useita yhtäaikaa. Ilman CAKE:a, jos yksi käyttäjä lataa tiedostoa tai lähettää isoa tiedostoa nettiin, vasteajat nousevat jopa satoihin millisekunteihin ja tämän todellakin huomaa verkkopeleissä, SSH-pääteyhteydessä tai videokonferenssissa.

# Uplink shaping
tc qdisc add dev wan0 root cake bandwidth 50Mbit docsis nat
# Downlink shaping
ip link add name ifb4uplink type ifb
tc qdisc add dev wan0 handle ffff: ingress
tc qdisc add dev ifb4uplink root cake bandwidth 385Mbit besteffort wash nat docsis
ip link set ifb4uplink up
tc filter add dev wan0 parent ffff: protocol all prio 10 u32 match u32 0 0 flowid 1:1 action mirred egress redirect dev ifb4uplink

Asetuksissa docsis kertoo CAKE:lle että liittymä käyttää DOCSIS-kehystystä, mikä eroaa Ethernetistä. Tämän avulla CAKE osaa laskea paljonko kaistaa todella kuluu itse kaapelimodeemilinjalla, sillä rajoittava tekijä ei ole Ethernet-linkki kaapelimodeemille.

Jos DNA tukisi Low Latency DOCSIS:ta, niin tätä ei tarvittaisi vaan homma toimisi kuten pitää jo kaapelimodeemissa.

Tilauksen tekeminen

Sanomattakin selvää, olin erittäin kiinnostunut valokuituyhteydestä. En kuitenkaan pitänyt todennäköisenä että sellaista tänne saisin. Eräänä päivänä vaimoni Helka kuitenkin sanoi että oli joko nähnyt Facebookissa tai kuullut työkaverilta, en muista, että alueella kerätään tilauksia valokuituyhteyksille. Itse asiassa palveluntarjoajia oli kaksikin: Adola Oy:n Täyskuitu (nyk. Valoo Oy) ja Valokuitunen. Lisäksi muualla Oulussa yhteyksien rakentamista suunnittelivat Lounea ja GlobalConnect, ei kuitenkaan meidän alueella.

Vertailin Valoo ja Valokuitunen tuotteita ja päädyin tilaamaan yhteyden Valoo:lta. Näiden välillä on muutamia eroja. Tässä muistikuvani millä perusteella tein valinnan.

Toisin sanoen, Valoo on samanhintainen toistaiseksi voimassaolevalta hinnalta kuin DNA:n 24kk tarjoushinta 1G/100M kaapelimodeemille. Valokuitunen on kalliimpi ja monimutkaisesti hinnoiteltu. Jos liittymää ei pidä aktiivisena, siitä pitää maksaa ylläpitomaksua.

Näistä lähtökohdista oli ilmeistä että päädyin Valoo:n liittymään.

Rakentaminen

Parhaiten rakentamisen sujuminen selvenee seuraavalla aikajanalla:

Joku voisi sanoa että seurasin rakentamista aktiivisesti. Malttamattomasti? Pakkomielteisesti? No, joka tapauksessa innokkaasti. Ekan kaivurin nähtyäni kävin noin kerran päivässä pyöräilemässä oman alueeni läpi ja kirjasin karttaan missä on siihen mennessä kaivettu, arvioin missä keskus on, mistä sinne tulee syöttö jne.

Oli miten oli, minulla oli varsin tarkka käsitys milloin puuttui pelkät kuidun puhallukset ja aktiivilaitteiden asennukset.

Mikrokanavaputkea kuituverkon rungossa

Lopulta kun olin nähnyt että kuitu oli puhallettu, alkoikin sitten varsinainen odotus. Mikä päivä kuitupurkkiin virrat laittaessa ei enää syttyisikään virhevalo ALARM merkiksi siitä että valoa ei tule?

Kuitu puhallettu talon seinälle 2023-11-02

Eräänä päivänä sitten tapahtui ihme ja ALARM ei syttynytkään! Sen sijaan PON-valo vilkutti. Mitä ihmettä? Olin löytänyt osoitteen päätelaitteen konfigurointisivulle, ja selvittänyt oletussalasanan, minkä avulla pääsin näkemään maagisen tekstin: Fiber optical power -18,7 dBm. Googlettamisen perusteella syy on, että kuitu on kyllä kytketty, mutta verkon päästä asetukset puuttuvat. Tämä siis perjantaina.

Seuraavan viikon maanantaina sain illalla yllättävän sähköpostiviestin. Yksityisviesti foorumilla? Mitä ihmettä. Avasin viestin. Viestin oli lähettänyt Valoo:n työntekijä.

Hei,

luin äsken viestisi keskustelupalstalta, jossa kerroit, että PON-valo vilkuttaa. Voisin auttaa saamaan liittymän toimintaan.

Voisitko laittaa sähköpostilla katuosoitteesi osoitteeseen asiakaspalvelu@valoo.fi ja cc:ksi minut …@valoo.fi.

Terveisin, …

Vajaa tuntia myöhemmin, 2024-02-05 21:51 laitoin pyydetyt tiedot, ja klo 22:26 yhteys olikin jo testattu ja lähetin kiitokset avusta.

Ollaan sittemmin vaihdettu puolin ja toisin viestejä vielä myöhemminkin, mikä ehkä kertoo että molemmissa päissä on verkosta erittäin kiinnostunut ja asialle omistautunut henkilö.

Testaus

No onko valokuitu ollut sitten niin hyvä kuin odotin? Odotukset olivat korkealla!

Kyllä. 👍

No, voinko tehdä jotain mitä en voinut tehdä aiemmin kaapelimodeemiyhteydellä? Ee, en kyllä voi väittää että mitään olisi varsinaisesti jäänyt tekemättä aiemminkaan. Kuitenkin, valokuidun yhteyden tasalaatuisuus on kyllä aivan totta.

fping viiveen vaihteluväli vuoden 2024 aikana

⏱️

Yllä olevassa kuvassa näkyy keltaisella keskimääräinen (mediaani)viive. Harmaan sävyillä puolestaan näkyy vaihteluväli. p95 tarkoittaa että 95% mitatuista arvoista on alle arvon 12,1 ms viiveen (Oulusta Helsinkiin ja takaisin). Jos keskiarvo on 11,9 ms, voidaan todeta että vaihtelua ei käytännössä ole. Huonoinkin mitattu viive on 12,8ms eli alle 1 ms ero. Toiseen, Oulussa olevaan kohteeseen, mitattuna viive on nyt 0,898 ms ja p95 1,09 ms. Ilmeisesti PON-tekniikasta johtuu että aivan nollan lähelle viive ei pääse, toisin kuin parissa muussa kohteessa missä valokuituyhteys on toteutettu eri tavoin. 1 ms on joka tapauksessa aivan erinomainen viive ja sen ollessa erittäin vakaa, käytännössä tästä eteenpäin ainoat erot syntyvät siinä millaiset yhteydet muihin verkkoihin operaattorilla on.

💥

Punainen väri taas kertoo paketeista, joihin ei tullut vastausta. Nämä aiheuttavat tökkimistä ja pätkimistä varsinkin puheluissa ja verkkopeleissä puhumattakaan pelistriimaamisesta. Pystyviivana näkyvää ilmoitettua huoltokatkoa lukuunottamatta, valokuituun vaihtamisen jälkeen kadonneet paketit ovat käytännössä loppuneet.

Nopeustestit

Minulla on siis Valoo Netti L 1000M/1000M.

Reitittimenä on UniFi Dream Machine Special Edition, ja Valoo:n Nokia XS-010X-Q kuitumuunnin on kiinni sen 2.5 Gbase-T WAN-portissa. Sisäverkon 2.5 Gbase-T-kytkin puolestaan on kiinni 10 Gbit/s SFP+ -portissa Direct Attach -kaapelilla. Läppäriä varten on kuitenkin edullinen USB-C 2.5 Gbit/s -verkkokortti. Talon sisäkaapelointi on CAT6A, joten myöhemmin sisäverkon voi päivittää 10 Gbit/s asti.

Harmillisesti WiFi-tukiasema on toistaiseksi kiinni UDM-SE:n 1Gbase-T PoE+ -portissa, koska siitä saa sähköt samaa verkkojohtoa pitkin, joten WiFi6E / WiFi 7:n mahdollistamat nopeudet jäävät hyödyntämättä ja WiFi:n kautta nopeus jääkin n. 800 Mbit/s samassa tai viereisesssä huoneessa tukiaseman kanssa.

Speedtest 1028 Mbit/s lataus ja 1024 Mbit/s lähetys

Luvatut nopeudet liittymälle ovat:

Aika helposti voidaan todeta että luvatut nopeudet toteutuvat. En ole kuukauden satunnaisen testailun myötä kertaakaan mitannut DNA:n palvelimelta alle 1000 Mbit/s nopeutta.

Huomattavaa on, että 1 Gbit/s Ethernet (1Gbase-T) ei mahdollista tällaisia nopeuksia. Kuitenkin Valoo:n verkko on rakennettu XGS-PON-tekniikalla, joka mahdollistaa aikajaetun “10 Gbit/s” yhteyden. Todellisuudessa eri syistä nopeus ei ole 10 Gbit/s, mutta samapa tuo, kun suurin nopeusluokka tällä tekniikalla on 2 Gbit/s. Joka tapauksessa jos haluaa saada XGS-PON-liittymästä suurimman mahdollisen nopeuden 1G-liittymällä, tarvii omien laitteiden tukea vähintään 2.5 Gbit/s Ethernetiä.

PON-verkko mahdollistaa, ja selvästi Valoo on sen näin suunnitellut, että myöhemmin samaan valokuituun lisätään 25G-PON tai 50G-PON. Näiden avulla voidaan tuoda tarjolle nuo lupaillut 20 Gbit/s yhteydet.

Tailscale netcheck

	* DERP latency:
		- hel: 13.5ms  (Helsinki, Hetzner)
		- ams: 36ms    (Amsterdam)
		- fra: 43.7ms  (Frankfurt)
		- lhr: 48.1ms  (London)
		- waw: 50.2ms  (Warsaw)
		- par: 55ms    (Paris)
		- mad: 65.7ms  (Madrid)
		- nyc: 116.3ms (New York City)
		- tor: 126.4ms (Toronto)
		- ord: 136ms   (Chicago)
		- mia: 142ms   (Miami)
		- dfw: 149.6ms (Dallas)
		- dbi: 154.1ms (Dubai)
		- den: 154.8ms (Denver)
		- blr: 166.8ms (Bangalore)
		- lax: 171.1ms (Los Angeles)
		- sfo: 178.2ms (San Francisco)
		- sea: 187.8ms (Seattle)
		- sin: 202.5ms (Singapore)
		- jnb: 203.3ms (Johannesburg)
		- nai: 203.9ms (Nairobi)
		- hnl: 224.9ms (Honolulu)
		- sao: 226.3ms (São Paulo)
		- syd:         (Sydney)
		- tok:         (Tokyo)
		- hkg:         (Hong Kong)

Huonot puolet

Edit: tätä kappaletta päivitetty ja laajennettu julkaisun jälkeen.

Selvästi Valoo:n yhteydet Internetiin ovat parhaimmillaan erinomaiset, mutta nopeus riippuu kohteesta. Ajan suhteen vaihtelua en ole huomannut.

Onkin isoja eroja mistä tietoa lataa ja minkä operaattorien kautta yhteys kulkee. En ole huomannut mitään varsinaisesti huonoa, mutta ihan selvästi operaattorina Valoo:n yhteydet eivät tällä hetkellä ole huippuluokkaa. Myös latausnopeudet ulkomailta, ja tietyistä kohteista Suomestakin, jäävät 200-500 Mbit/s välille, mikä ei käytännössä ole ongelma. Kun vaihtoehtoisia palveluntarjoajia tulee myöhemmin käytettäväksi, kilpailu parantanee tilannetta. Itse teknisessä “last mile” yhteydessä en keksi valittamista, mutta perinteisesssä ISP/palveluntarjoajapuolessa on vielä tilaa parantaa.

Osin toki kyse on ihan vaan siitä että 1 Gbit/s tai nopeammalla yhteydellä huomaa eroja mitä hitaammilla yhteyksillä ei ollut, koska oma yhteys rajoitti.

Tukemaan väitettä että nopeus voisi olla parempi, tässä vielä taulukko latausnopeuksista vertailukohtana mittaukset Kapsi Internet-käyttäjät ry ja Hetzner Cloud palvelimilta. Pitää muistaa että yli 100 MB/s numeroita ei 1G liittymältä tarvi odottaa ja kuluttajaliittymältä odotukset eivät välttämättä ole samat kuin konesaliverkolta. Ja kuten aiemmista speedtesteistä näkyi, kotimaan yhteydet ovat sinänsä nopeat.

Taulukko latausnopeuksista.

Taulukko pingeistä. Kapsi ja Hetzner Helsingistä, OLKA ja Valoo Oulusta.

Toisaalta Valoo on myös uusi operaattori, sillä irtautuminen Cinia:n verkosta omaksi operaattoriksi ja FICIX-yhdysliikennepisteeseeen liittyminen on tapahtunut vasta viime vuonna ja yhteyksien terminointi Oulussa ja liikennöinti FICIX3-yhdysliikennepisteen kautta on alkanut vasta maaliskuussa. Toivoa siis sopiikin, että myös itsenäisenä operaattorina toimiessa kehitystä on lupa odottaa.